Tolkun tekeminen (sensemaking) ja tolkun tekemisen tukeminen (sensegiving). Siinä ovat strategisen muutosjohtajan tärkeimmät tehtävät.
”Tätä on JO viestitty, selvennetty, työstetty ja ratkottu. Eikä se vieläkään ole mennyt perille.” Kuulostanee tutulta?

Gioia ja Chittipedi tunnistivat jo vuonna 1991, että nämä kaksi tehtävää ovat strategisen muutosjohtajan ja johtoryhmän ydintehtäviä koko muutosprosessin ajan. Tolkkua on tehtävä organisaation sisäisestä tilasta sekä sen suhteista ulkomaailmaan eli ympäristöön ja siellä oleviin sidosryhmiin.

Tolkun tekeminen ja tukeminen tapahtuu erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Ihmiset pyrkivät ymmärtämään mistä muutoksessa on kyse, mitä se merkitsee käytännön yhteistyö-rakenteille ja itselle. Mikäli ihminen ei kykene tunnistamaan sitä mitä käynnissä oleva muutos voi antaa hänelle itselleen, on hyvin todennäköistä, että hän ei kykene sitoutumaan muutoksen toteuttamiseen kovin vahvasti.

Strateginen muutosjohtaminen vaatii sitkeää tahkomista, neuvottelua ja yhteisen tulevaisuuskuvan kirkastamista. Tämän lisäksi johtajan on kyettävä kehittämään muutoksentuelle (tolkun tekemiselle ja tukemiselle) toimivat vuorivaikutusfoorumit – tämä työ vaatii johtajalta itseltään kykyä tehdä tolkkua toisten tolkun tekemisen tilasta ja tukemisen tarpeista. Kuulostaako tolkulta?

Johdon työnohjaus tarjoaa tolkun tekemiselle ja tukemisen reflektiolle tilan, paikan ja ajan. Joko olet kokeillut?